Muovien kiertotalouteen pääseminen haastaa ajattelemaan muovin elinkaaren uusiksi pala kerrallaan. Suomessa on käynnissä useita hankkeita, jotka avaavat väyliä muovin koko elinkaaren tarkasteluun ja nykyisten järjestelmien ravisteluun. Muovin lajittelun, keräyksen ja kierrätyksen lisäksi tarvitaan muita toimia kestävän kiertotalouden aikaansaamiseksi.
Tuotesuunnittelun ja logistiikkaratkaisujen teemoihin pureuduttiin 27. marraskuuta muovien kiertotalouteen tähtäävien PlastLIFE-hankkeen ja SPIRIT-ohjelman järjestämässä seminaarissa. Ratkaisuja muovin elinkaaren alku- ja loppupäähän etsi satakunta asiantuntijaa.
Tuotemuotoilun perinteiset trendit ovat painottaneet kausittaisia muotivirtauksia, yritysten myynti- ja markkinointistrategioita sekä vanhan korvaamista uudella. Ympäristöarvojen vahvistumisen myötä tuotesuunnittelu on siirtymässä kohti kestäviä materiaaleja, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.
Lapin yliopiston professori Jonna Häkkilä ryhmineen tutkii tuotesuunnittelun mahdollisuuksia PlastLIFE-hankkeessa. Seminaarin keynote-puheenvuorossaan Häkkilä toi esiin, miten kuluttajien käyttäytymisen muutos vaikuttaa tuotesuunnittelijoiden työhön:
“Kansalaiset ovat yhä aktiivisempia toimijoita tuotteiden elinkaaren aikana, ja sellaiset trendit kuten upcycling ja ”tee se itse” -kulttuuri haastavat perinteiset ajattelutavat tuotemuotoilussa. Tämä korostaa yhteissuunnittelun ja kansalaisten osallisuuden merkitystä, kun halutaan vähentää, käyttää uudelleen ja kierrättää muoveja.”
Panostamalla muovin kierrätykseen ja kierrätysmuovin käyttöön uusissa tuotteissa voidaan vähentää neitseellisen raaka-aineen tarvetta sekä muovijätteen polttoa ja näistä aiheutuvaa ympäristökuormitusta.
“Kun tarkastellaan korkealaatuisten ja huonolaatuisten muovien kierrätyksen ilmastohyötyjä, voidaan huonolaatuisten muovien kierrätyksellä esimerkiksi ratapölkyiksi merkittävästi viivyttää jätteeksi päätyneiden muovien polttamista, mikä on hyväksi ilmastolle. Korkealaatuinen kierrätys on kuitenkin parempi vaihtoehto, koska se voi vähentää sekä polttamista että muovien tuotantoa neitseellisistä materiaaleista,” totesi Tomas Ekvall, tutkija, neuvonantaja ja Chalmersin teknillisen yliopiston dosentti seminaariesityksessään.
Pakkausjätteen lajittelun ja keräyksen kasvu uhkaa kasvattaa kierrätyslogistiikan hiilijalanjälkeä. On ehdotettu tutkittavaksi, voidaanko kierrätyslogistiikan hiilijalanjälkeä pienentää yksinkertaistamalla pakkausjätteen keräystä ja tehostamalla niiden lajittelua laitosmittakaavassa.
Tutkimusprofessori Ali Harlin VTT Teknologian tutkimuskeskuksesta sanoi keynote-puheenvuorossaan, että nykyaikainen pakkausjätteen logistiikka kohtaa kaksi haastetta: kasvavan monimutkaisuuden ja siitä seuraavan tehokkuuden heikkenemisen.
“Tulevaisuudessa meidän on parannettava lajittelun luotettavuutta, jotta voimme hallita logistiikan vaikutusta kokonaishiilijalanjälkeen tinkimättä kerättyjen materiaalivirtojen laadusta”, sanoi professori Harlin.
Uusien ratkaisujen kehittämiseen tarvitaan yhteistä ideointia ja eri alojen osaamisten yhteen tuomista. Tilaisuudessa järjestetyissä asiantuntijoiden työpajoissa haettiin näkökulmia ja uusia mahdollisuuksia tuotesuunnitteluun ja logistiikkaratkaisuihin.
“Suunnittelulla voidaan vaikuttaa muovien turhan kulutuksen vähentämiseen, tuotteiden korjattavuuteen, fossiilisen raaka-aineen käytön korvaamiseen sekä uudelleenkäytön ja kierrätyksen edistämiseen monessa vaiheessa. Tuotesuunnittelussa materiaalivalinnat ja rakenteelliset ratkaisut, palvelujärjestelmien muotoilu uudelleenkäytettäville tuotteille ovat esimerkkejä uusista mahdollisuuksista,” summasi erikoistutkija, PlastLIFE-hankkeen projektipäällikkö Helena Dahlbo.
Jätteenkeräystä pohdittiin toisessa iltapäivän työpajoista. Aihe ja siihen ehdotettu skenaariotutkimus herätti laajaa kiinnostusta.
“Osallistujien antamat runsaat kommentit eri jätteenkeräysmalleihin liittyen ovat arvokasta sisältöä, kun aiheesta lähdetään muokkaamaan konkreettisempaa tutkimussuunnitelmaa,” sanoo SPIRIT-ohjelman päällikkö Jari Lehtinen.
Yli satapäisen muovin kiertotaloudesta kiinnostuneen yritys- ja tutkimusmaailman ammattilaisista koostuneen osallistujajoukon kerännyt Enabling the Circular Economy of Plastics -seminaari Espoon Innopolissa toteutettiin kahden viime vuonna alkaneen valtakunnallisen hankeyhteenliittymän, Suomen ympäristökeskuksen vetämän PlastLIFE-hankkeen ja Borealis Polymersin ohjaaman SPIRIT-ohjelman yhteistyönä. PlastLIFE ja SPIRIT hankekumppaneineen tekevät töitä kestävän kiertotalouden, muovin kierrätyksen tehostamisen ja kierrätysmuovin hyödyntämisen eteen.
erikoistutkija Helena Dahlbo, PlastLIFE-hanke, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 095, helena.dahlbo@syke.fi
SPIRIT-ohjelman päällikkö Jari Lehtinen, Borealis Polymers, p. +358 50 3794 270, jari.lehtinen@borealisgroup.comviestintäasiantuntija
Johanna Kaunisto, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 252 297, johanna.kaunisto@syke.fi
viestintäasiantuntija Heli Poikonen, Borealis Polymers, +358 50 3794 119, heli.poikonen@borealisgroup.com
PlastLIFE ja SPIRIT kokoavat yhteensä yli 60 kumppania työskentelemään muovien kiertotalouden vauhdittamisen eteen. Mukana on muoviteollisuutta, kierrätysyrityksiä, järjestöjä, tutkimuslaitoksia ja korkeakouluja. EU:n LIFE-ohjelmasta rahoittama Suomen ympäristökeskuksen koordinoima PlastLIFE-hanke edistää Suomen Muovitiekartan tavoitteita muovien turhan kulutuksen vähentämisestä ja välttämisestä, muovien kierrättämisestä ja valmistuksen fossiilisten raaka-aineiden korvaamisesta. SPIRIT-ohjelman tavoitteena on johtaa Suomen muoviteollisuuden muutosta kohti uusiutuviin raaka-aineisiin perustuvaa muovin valmistusta, hiilineutraalia tuotantoa ja toimivaa muovien kiertotaloutta. Borealis Polymersin vetämää ohjelmaa rahoittaa Business Finland.
